Pienoinen kasvimaani ei oikein viime kesänä ollut tuottoisalla päällä. Porkkanat olivat pikkusormen vahvuisia, punajuurista sai tehtyä yhdelle aterialle jauheliha-punajuuripihvejä, ainokainen sipuli ei tuottanut suurta sijoitusvaikeutta eivätkä pojatkaan montaa herneenpalkoa saaneet syötäväkseen. Perunoita sentään tuli kohtuullisesti ja kaiketi vielä olivat hyvälaatuisiakin, kun niitä on voinut näihin päiviin asti laittaa ruoaksikin. Useimmat tomaatit kuolivat viime keväänä jo ennen kuin pääsivät kasvihuoneeseen ja loputkin taistelivat hengestään koko kesän ja tuottivat varsin vähän satoa.

Kukkapuolella ahkeraliisat koirahallin ulkoseinällä olivat jokseenkin surullinen näky eivätkä keijunmekotkaan yltäneet samanmoiseen kukkaloistoon kuin joskus aiempina kesinä. Kukka-amppelit ostokukkineen sentään olivat jonkin aikaa nättejä - kunnes lakkasin kastelemasta. Gladiolukset taisivat edetä lehtiasteelle asti.

Niinpä päätinkin - jälleen kerran - että tänä kesänä en kylvä kuin ehkä jokusen tomaatin ja muutaman potun. Hernettä poikiille. Ahkeraliisoja jonkin verran ja muut kukat haen kaupasta valmiina. Niin varmaan joo.

Amppelitomaatteja. Ihan vaan pari.

Viime viikonloppuna koulin tomaatteja yhteensä 55 purkkia. Pysyin sentään vain kahdessa lajikkeessa, kun aiempina vuosina on ollut vähintään viittä. Keräsin viime syksynä petunioista ja lobelioista siemeniä ja kun eiväthän itsekerätyt kumminkaan idä, niin kylvin niitä vähän runsaammin. Purkitin tavallisia petunioita 48 ruukkua ja minipetunioita, mitä lie oikealta nimeltään, 84 purkkia. Koulimattomia taimia jäi vielä viisinkertainen määrä. Varsin itäviä olivat ne siemenet. Lobelioita tuli 48 purkillista, kun niitä laitetaan useampi alku samaan ruukkuun. Taisivat nekin siemenet olla sittenkin valmiita kerätessä.

Liikaa? Miten niin muka? Pari hassua petunianalkua.

Ahkeraliisat eivät selvinneet talvisäilytyksestä, paitsi yksi, joka alkoi kukkia jo maaliskuun alussa ja joka tietysti oli sitä väriä, josta en niinkään pidä. Niinpä kaikki ahkeraliisat ovat tänä vuonna siementaimia. Kaikki 30. Keijunmekkoja on kymmenkunta, nekin tällä kertaa siemenestä kaikki. Verenpisara sentään säilyi talven yli ja niinpä sitä on nyt juurtumassa toistakymmentä pistokasta. 

Ihan vaan muutama gladiolus.

Eikä tässä vielä kaikki. Koiranruoka-auto kävi naapurikunnassa pahimmoisesti samalla viikolla kuin eräässä saksalaisessa liikeketjussa oli kukkamukula- ja -sipulitarjouksia. (Meniköhän nuo tavuviivat kaikkien oikeinkirjoitusohjeiden mukaisesti? Tuskin. So what.) Niinpä laitoin esikasvatukseen vielä 158 gladiolusta ja kahdeksan daaliaa ja 20 punatähkää, joista osa oli kyllä valkoisia. Olisivatko sitten valkotähkiä. Daalioista tulikin mieleen, että niitäkin halusin kylvää siemenestäkin. Ja kun mistään lähikaupasta ei daaliansiemeniä löytynyt, piti tilata netistä. JA kun netistä tilaa, niin pelkkä pussi daalioita ei riitä, vaan taisipa tulla kymmenkunta muutakin siemenpussia. 

Daaliat on vielä purkittamatta. Ennättänevätkö kukkia tänä kesänä lain?

Ensi vuonna(kaan) en kylvä mitään.