Mentiin siis Pojun kanssa tottelemattomuuskokeeseen eilen. Meillä oli valtaisa loppukiri viime viikkoina paikallamakuuta ajatellen, käytiin siellä sun täällä ja tuollakin treeneissä harjoittelemassa. Ja ei, Poju ei pysynyt. Tai no, pysyi, jos sen sai jäämään maahan siihen asti, että käännyin koiraan päin. Paras kerta oli, että koira meni heti maahan, pysyi aloillaan, kunnes viereinen koira nousi, nytkähti ja meni takaisin makuulle. Tuolloin varuiksi karjaisin uuden paikka-käskyn. Mutta yhtään täydellisesti onnistunutta treeniä ei ollut alla. Ei siis ihme, että vielä kehässä ollessa pähkäilin, jätämmekö väliin vai yritämmekö. Koska kovinkaan suurta pelkoa Pojun lähtemisestä häiritsemään muita ei mielestäni ole (joskus keväällä? lähti haistelemaan toista koiraa heti, kun Pojun jätin maahan, sen jälkeen eikä kaiketi sitä ennenkään ikinä), joten päätin kokeilla. Ja sehän loppujen lopuksi kannatti.

Muuten viimeistelytreenit menivätkin sitten ihan ok. Tiesin ja uskoin, että meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet tulokseen, vaikka paikallamakuunkin jättäisin väliin. Ykköseen en uskonut, koska liikkeestä seisominen takkuaa edelleen, kun ympärillä on yleisöä. Maan haisteluun olen puuttunut joka kerta ja uskoisin, että parempaan suuntaan ollaan menty. Pariin otteeseen Poju meni nytkin kentällä haistelu- ja vallattomuusmoodiin, mutta sain sen sieltä pahemmin karjumatta takaisin kuulolle. Eli edistystä juuri, kun aiomme lopettaa koko tokoilun.

Mutta kokeeseen. Stressasin monta päivää ennen koetta kentän kuntoa. Maanantaiaamuna kentällä oli valtaisat lätäköt sunnuntain sateiden johdosta. Kun kehälle tarkoitettu alue oli jo muutenkin minimaalinen, ei todellakaan olisi tarvittu enää sateen pehmittämää pintaa puolelle alasta. Niinpä otin ensin luudan käteen ja lakaisin enimmät vedet kentältä, jotta toivon mukaan pinta kuivahtaisi paremmin. Seuraavaksi tartuin puhelimeen ja soitin kenttämestarille, jotta jotain tarttis tehdä. Tapio kävikin tekemässä urat, että vesi juoksisi paremmin kentältä pois. Kävin uudelleen harjan kanssa heilumassa illalla, kenttä näytti jo tuossa vaiheessa huomattavasti paremmalta kuin aamulla. Tosin pehmeähän se oli, kenkä upposi viiden sentin syvyyteen. Kaiken lisäksi lopetellessani lakaisua alkoi tihuttaa uudelleen vettä. Onneksi kyseessä oli vain "tihkukuuro", joka vaihtui piakkoin auringonpaisteeseen. Sen mitä nyt ilta puoli kymmeneltä aurinko ylipäätään enää paistaa. Tiistaiaamuna kävin katsastamassa kentän kymmenen maissa ja sehän näytti varsin hyvältä - olosuhteisiin nähden. Tapio oli käynyt harjaamassa kentän, oli kuulemma onneksi paikalle mennyt, sillä edellisyönä joku oli käynyt kaavittamassa autolla syvät urat sinne tänne. Onneksi en jälkiä nähnyt. Mutta todellakin, kenttä saatiin paljon parempaan kuntoon kuin olisin uskonut vielä sunnuntain kaatosateiden aikaan. Saas nähdä, missä pidetään syyskuun koe, ettei tarvi näin kovasti hermoilla.

Nyt vasta päästään itse asiaan.Tuomarina kokeessa Veijo Kinnunen eli sama, joka näki Pojun pölläilyn Seinäjoella.

1. luoksepäästävyys 9 (nousi tuomaria vastaan, ei vaan maltti riittänyt)

2. paikallamakaaminen 9!!! (JEEEEE!!! Kannatti yrittää! Ennakoi ylösnousun.)

3. seuraaminen hihnassa 8 (vähän haahuili)

4. seuraaminen vapaana 7 (alkoi mennä haistelumoodiin, oli häippäistä viimeisen täyskäännöksen jälkeen)

5. maahanmeno 0 (haistelu jäi päälle, ei tehnyt elettäkään mennäkseen maahan)

Tässä välissä kävi moikkaamassa liikkuria, joka tylysti vain käänsi selkänsä, jolloin koira palasi minun luokseni. Vilkaisi kyllä tuomariinkin päin, mutta kun tämäään ei ollut koiraa huomaavinaankaan, niin palasi.

6. luoksetulo 9 (tää oli just Pojua! Lopussa oli taas lähdössä, mutta ankara mulkaisu sai koiran istahtamaan vierelleni)

7. seisominen 0 (taas nuuskututti, mutta tämä nolla ei niin yllättänyt kuin maahanmenon nolla)

8. hyppy 9 (istahti oma-aloitteisesti, muuten ihan ok)

9. kokonaisvaikutus 8 (puhun liikaa koiralle, joka ei edes ymmärrä kuin kolme sanaa...)

Pisteitä yhteensä 133, kolmostulos ja sijoitus kuudes kahdeksasta koirasta. Hieno Poju!

Voisi sitä synttärinsä huonomminkin viettää.