Eilen käytiin Pojun kanssa tokoilemassa Seinäjoella tai mikä lie Veneskoski paikka olikaan. Olisi voinut jättää myös väliin.

Sanoin heti kättelyssä kehään mennessä, että jätämme vääränlaisen mielentilan vuoksi paikallamakuun väliin. Sitä en kertonut, oliko väärä mielentila koiralla vai ohjaajalla... Kieltämättä loistava päätös, jonka totesin siinä vaiheessa, kun kolme muuta paikallamakuun koiraa pyörivät yhtenä karva- ja murinakasana keskellä kenttää. Olisi saanut varmaan jättää lopullisesti hyvästit Pojun "varmalle" paikallamakuulle.

Vaan saatiinhan me ennen paikallamakuuta kymppi. Luoksepäästävyydessä malttoi kuin malttoikin pysyä istumassa, vaikka tärinä oli melkoinen. Hihnassa seuraaminen näytti, mihin mennään - ajoittain erittäin hyvää Poju-seuraamista, muuten pelkkää nuuskuttelua, mutta tulihan se vielä mukana. Saatiin seiska, kun ensimmäinen ja myös viimeinen istuminen jäivät tekemättä.

Vapaanaseuraamisessa alkoi nuuskinta toden teolla. En saanut Pojuun mitään, ei niin sitten mitään kontaktia. Ei oikeastaan tullut enimmän osan aikaa edes mukana. ehkä viiden metrin pätkä mentiin nätisti seuruussa.

Sama tahti jatkui maahan menossa. Lähti hyvin mukaan, meni hienosti ensimmäisellä käskyllä maahan, pysyi, kunnes käännyin, jonka jälkeen keksi jonkin kivan hajun edestään ja lähti ensin ryömimään ja lopulta nousi seisomaan ja eteni. Meinasin jo keskeyttää tässä vaiheessa, mutta kun sain Pojun näennäisesti hallintaan, yritettiin vielä luoksetuloa. Hienosti odotti, hienosti ja vauhdilla tuli viereen - ja pysähtyi nuuskuttelemaan ja häipyi parin metrin päähän. Se siitä, sanoin tuomarille, ja keskeytimme, ennen kuin tuomari ennättää.

Tämmöistä siis tälläkin kertaa.