Ihan vaan uteliaisuuttani olisi kiva tietää, mitä ihmettä on tapahtunut perjantaina, kun blogin kävijämäärä oli pompsahtanut yli kahdensadan? Tainnut vaan olla Vuodatuksen laskuri sekaisin.

Tässä on viime aikoina vähän sairasteltu. Koirat ovat olleet luvattoman vähäisellä liikunnalla pari viikkoa, kun ensin iskin varpaani täysillä Mustin maahan kaatamaan pienoiskasvihuoneen hyllyyn (silleen kivasti osui juuri kynnen alle) ja sitten iski flunssa migreenillä höystettynä. Varpaankynsi alkaa olla jo parempi, tai se, mitä siitä on vielä jäljellä. Jonkin verran vissiin vielä kynnen alta tulee jotain mätää, kun Nikkeä niin vaivaa koko varvas. Meinaa melkein mennä hermot, kun piskiläinen pyrkii nuolemaan joka välissä varpaita.

Flunssasta selvisin kohtuullisen vähällä, paitsi että migreeni iski siihen samaan läjään. Migreenipäänsärky on muutenkin aivan käsittämätöntä kipua ja kun siihen vielä lisätään flunssan yskänkohtaukset, niin voi voi. Vaan nyt ollaan jo melkein terveitä. Ei suinkaan minun päästäni voi enää tervettä tullakaan.

Koirat tosiaan ovat olleet aika vähällä lenkkeilyllä viime aikoina. Tänään kierrettiin vaihteeksi taas kylä ja kyllä huomasi, että piskeillä oli parin viikon postit lukematta! Semmoista vetoa ja kiskomista ja riuhtomista puolin ja toisin, ettei ole tosikaan. Viime pyhänä onnistuivat jälleen kaatamaan minut, kun näkivät vieraan koiran ennen minua. Onneksi tällä kertaa sain vauhdin pysähtymään parin metrin päästä, Poju sentään joskus tottelee eikä sitä niin kiinnostaisikaan mennä katsomaan vieraita koiria, mutta kun Nikke yllyttää. Ja onneksi ei sentään oltu keskellä kylää. Olihan siinä vähän tekemistä, että pääsin ylös, kun pienoinen labradori havaitsi selkäni hyväksi ponnistusalustaksi. Hieman harmittaa, että koirakkeet ovat huomanneet voivansa viedä minua kuin litran mittaa niin halutessaan. Tai no, ei ihan aina halutessaan, kyllä minä noille vielä periaatteessa pärjään, mutta tarkkana pitää olla, etteivät remmien ollessa pisimmillään pääse havaitsemaan mitään mielenkiintoista ensimmäisenä.

Tänä viikonloppuna olisi ollut pihabongaus-tapahtuma. Minäkin bongasin lintulaudan alta yhden mustan kissan sekä aidan takaa rusakon. En sitten viitsinyt ilmoittaa tietoja eteenpäin.

Tämmöinen oli perjantaina kylässä.

Tai no, olihan niitä vähän useampikin.

Nämäkin olivat löytäneet tiensä takapihan aitaukseen, onneksi huomasin ennen koirien ulosmenoa.