Käytiin porukkatreeneissä. Niinhän siinä kävi, kuten ennakoin: ei toimi ei, kun on häiriöitä. Eikä muuten ollut hiljaakaan. Jatkuva vikinä ja kitinä ja komenteluhaukku. Positiivista on, että paikallamakuussa pysyi (joskaan ei hiljaa), mutta olinkin ihan lähellä. Varmuuden vuoksi. Ei tosin näyttänyt minkäänlaisia häipymisen elkeitä. Luoksetulo vallan mahtava, tuottanee tulevaisuudessa vaikeuksia saada pysähtymään puolessa välissä. On sillä vaan niin kova vauhti. Liikkeestä maahan takkusi, kun toinen koira oli lähellä. Meni maahan, mutta ei pysynyt. Hieman helpotettuna onnistuikin. Liikkeestä seisomisessa ei kestänyt ohi kävelyä, mutta ei niin välttämättä vielä tarvikaan kestää. Helpotin siis sitäkin. Seuraaminen meni palkan perässä kulkemiseksi, kun en viitsinyt muuten kokeillakaan. Harmitti suunnattomasti, kun hyppyestekin olisi ollut mukana, mutten vaan muistanut ottaa sitä auton perältä. Nikke ei tosin ole hyppinyt esteen yli vielä kertaakaan tänä vuonna, joten sikäli varmaan parempi, etten ryhmässä ensimmäiseksi yrittänytkään.

Kiva oli nähdä Bassoa ja uutta pientä ja Kiviä ja Nevaa ja Viidaa ja Otsoa ja Islaa sekä ihan uutta tuttavuutta Eskoa. Kun nämäkin kaikki saisi tulemaan toukokuun kokeeseen, niin johan kannattaisi melkein jo koe järjestää. Tai no, Neva taitaa olla jo valiona pois koekuvioista. Eikä pienimmäinen (miksen minä muista sen nimeä!!!) taida vielä olla riittävän vanha kevään kokeeseen. Mutta miksi kaikilla muilla oli kaksi koiraa ja minulla vain yksi? Toivottavasti kesällä on toisin.

Eli jälleen odotellaan. Odotellaan juoksua, astutusta, ultraa, syntymää, KELTAISTA UROSTA, luovutusta. Odottavan aika on kuulemma pitkä, mutta että ihan 4-5 vuotta (mennyt jo laskuissa sekaisin)?

Olen ehkä joskus maininnut, että Nikke rakastaa palloja. Vinkuvia palloja, jalkapalloa, tennispalloa, kaikenlaisia palloja. Elämme vuodenaikaa, jolloin Nikkellä on pihalla runsaasti leikkikaluja. Kun siihen lisätään emäntä, joka tykkää heitellä lumipalloja pellolle hankeen, on tuloksena onnellinen pieni lappalainen. Kuten kuvista näkyy.

  

  

  

Onnellinen talvikoira.

Piti sitten saada veroilmoitus tehtyä. Lopulta sitten jätin tekemisen ammattilaisen haltuun.

Jaa-a, mitäs täällä on tehty.

Tarttis varmaan vähän avustaa.

Oukei, eiku menoks! Ja tuloks!