Eilen aamulla oli täydellinen sää ja ajankohta hankikantoa ajatellen. Helmikuun loppupuoli, edellisenä päivänä useita plusasteita lämmintä, yöllä pakkasta ja aamulla komea auringonpaiste. Kantavat hanget, vai mitä? No ei. Kun ei vaan ole niitä hankia laisinkaan.

Ei tämä nyt IHAN näytä helmikuun lopun peltokuvalta...

... eikä tämä helmikuun lopun metsäkuvalta...

... ainakaan verrattuna viime huhtikuiseen kuvaan onnellisesta poikakoirasta, joka löysi edes jonkin pystysuoran kohteen hankilenkillä.

On tosiaan ollut erikoinen talvi. Lunta ei näillä seuduilla ole ollut enimmilläänkään kuin ehkä kymmenen senttiä, jos sitäkään. Kaksi kertaa olen kenttäni tänä talvena kolannut, ja nekin olisi voinut jättää tekemättä, kun muutama päivä kolauksen jälkeen lumet sulivat pois. Pihaa ei ole tarvinnut kolata senkään vertaa. Tai no, näyttelylauantaina olisi ehkä pitänyt, mutta sunnuntaina oli jo myöhäistä, kun ei enää ollut lunta kolattavaksi asti.

Toimettomia talvivermeitä.

Kenttä olisi ihan käyttökuntoinen, kuten on ollut lähes koko talven.

Näyttelyyn viittaan vielä sen verran, että tässäpä olisi kasvattajaryhmän arvostelu:

"Kolmesta eri yhdistelmästä koostuva ryhmä. Hieman erityyppiset koirat. Kaksi erinomaisen linjakasta, kaksi niukemmin kulmautuneita. Hyvät päät ja vahvuudet sekä karvat. Veteraanin ja valion tyyppiin tulee tähdätä." KP ROP-kasvattaja

Näyttelyn sivuille oli tullut kuviakin näyttelystä. Kasvattajaryhmiä oli todellakin esitetty vain yksi ja meitäkin oli sinne kaivattu. Jos olisimmekin sattuneet kultaisetnoutajat labradoriryhmällämme voittamaan, meistä ei ehkä olisi saanut yhtä hyvää kuvaa kuin noista kultaisista. Ainakaan emme olisi voineet kyykistyä koirien vierelle. Muista en tiedä, mutta Poju ainakin olisi singahdellut sylistä toiseen siinä tilanteessa. Vaan emme olleet paikalla, joten se siitä. Mutta kun... Ehkä toiste.

Äiskä vielä virallisessa BIS-veteraani kuvassa. Kuva kasvattajalta.

Laitetaas vielä loppuun laulajapojan kuva. Yhtenä aamuna istuskelin kaikessa rauhassa koneen ääressä surffaillen, kun takapihalta alkoi kuulua ulvontaa. Joku koira haukkui kauempana kylällä ja Pojun piti saada vastata.

Toista kuvaa en saanut, kun laulu loppui välittömästi kameran napsahtaessa.