Käytiin Pojun kanssa Nurmossa näytelmissä. Oli vähän siinä ja siinä koko näyttelyreissu, kun Auli ilmoitti koko näyttelystä viimeisenä ilmoittautumispäivänä, alustavan päätöksen näyttelyyn lähdöstä tein alkuviikosta ja lopullisen vasta tänä aamuna. Jos oikein paha migreeni olisi ollut, niin näyttely olisi jäänyt väliin. Onneksi päänsärky laantui yön aikana ja aamulla varuiksi otettu lääkekin varmaan vielä auttoi.

Rauhallista taaperrusta, kun edellä mennyt suurinpiirtein käveli.

Eipä meillä mitään ihmeempiä tavoitteita ollut, kalliisti maksettu harjoitus, josta toiveena vain, ettei ihan Hoohon jäätäisi karvattomuuden takia. Ei vaan kasva Pojulle kunnon karvaa, ei millään. Vaan kokemusta näyttelyistä tarvitsemme vielä molemmat.

Siis sehän osaa seistä aloillaan!

Tuomarina Kirsi Nieminen, ihan oli mukava tuomari, jonka arvostelustakin jäi kiva maku.

Erittäin hyvätyyppinen uros, jolla on maskuliininen pää, vinoasentoiset silmät häiritsevät ilmettä, erinomainen kaula ja lavat, syvä rintakehä, suorahkot olkavarret, eturinta saisi olla voimakkaampi, hyvä raajaluusto, erinomaiset takakulmaukset, esitetään tänään erittäin niukassa turkissa, etuliikkeissä löysyyttä, muuten hyvät liikkeet, esitetään hyvin. AVO EH AVK 1

Kaksi koiraa oli vain avoimessa luokassa, joten luokkavoitto ei kummoiselta tuntunut, kun toinen koira sai edellämme Hoon. Karvan kun saisi kasvamaan, niin eiköhän ERIäkin ala sitten tulla. Tosin me lähinnä harjoitellaan tuonne kolmen - neljän vuoden ikään asti, sitten käydään hakemassa sertit pois tai jotain sinne päin.

"Siinä sulle sinisestä nauhasta", tuumannee Poju, kun tuomari vielä lopuksi kävi kertomassa mielipiteitään.