Joulusiivousapulainen...

Valitettavasti en voi syyttää ensimmäisten päivien mustavalkoisista kuvista konetta enkä ohjelmaa enkä edes Vuodatusta. Ihan itte olin tallentanut kuvat pienennyksen jälkeen Gray scale tms. täpällä...

Pojun pitäisi aloittaa agilitykurssi viikon päästä. Onneksi aloitus siirtyi viikolla, muuten olisi ensimmäinen kerta jäänyt väliin. Poju sai vähän osumaa Nikken hampaasta perjantai-iltana ja ontui pahasti vielä eilen aamulla. Olevinaan nyt on turvotus laskenut eikä onnukaan enää. Liekö kipulääkkeellä osuutta asiaan.

Sääliksi käy kyllä Leila-parkaa, joka meille agiliitoa aikoo opettaa. Koira ja ohjaaja kun tuppaavat tekemään oman pään mukaan. Yritin tässä taannoin ominpäin ohjata Pojua pienelle radanpätkälle. Arvelin, että hyppy-hyppy-hyppy-putki-kombinaatiosta selvittäisiin kunnialla ennen seuraavaa pätkää. Asetuin reilusti kolmannen aidan ja putken välimaastoon ja kutsuin Pojua. Siinäpä viittilöin vielä toista aitaa kohti, kun Poju oli hypännyt ekan aidan yli, ohittanut sujuvasti toisen, hypännyt kolmannen aidan yli, vetäissyt putkesta läpi, hypännyt seuraavasta aidasta ja tehnyt pari piruettia hitaan emäntänsä ympärillä, jotta minne sitten. Että silleen meidän agilityt sujuu. Toistan: Leila-parka.